De yanqa poema a yana poema y yanay poema la poesia ultima de Hugo Carrilo evoluciona al formato breve con toques de bilingiismo:
“Unos escriben poemas endecasílabos
yo qellqaré harawichayta en no sé qué silábico”
Chaynama, chayna riki, kikiriki
YANQA POEMA
Juan Pedro Sebastiánpa qillqan
YANQA POEMA
Ima kawsaymi kay qulluq kawsayninchik
punrun punrun punrun
wichiykunchik manchana raqay ukunman
manaraqpas rikchariypi mamanchikta riqsiychkaspa
HARAWIY
Piyraq mayraq maytuykunqa
sapan urpi ripukuqta
piyraq mayraq hampiykunqa
en su sonqito kirisqanta
kiykillanmi pawaykurqa
yana puyup chinkananman
kiykinmantam saqiwarqa
almaytapas qaywachkaptiy
Es Alfonsina cruz apaykusqa
déjala ir
es Valeriana sunqun kirisqa
debe partir
Kutimpamuy vueltarimuy
tiypi wiqaw sisilyana
kinwallaytam tarpuchkani
hampillaywan umiynaypaq
kutimpamuy vueltarimuy
amorosa wallatiytay
qamayllaytam hawachkani
quñichalla marqanaypaq
KAKALLAW
wichay pachata qawaykachakuni almallay maytuykunanpaq
puyupi aqtupakuspa waman ankakunapas
chimllipayamuwan tupsinanta munachiwaspa
ÑAWSA TUKUQ
Imapaqtaq anqhas tutayaypas
Imapaqtaq maytuyllaypas
Imapaqtaq kusiypas
Imapaqtaq kaynaña sumaq kanchaypas
Imapaqtaq mana imapas….
–Ñawsa tukuspayki–
chimlliyllapipas qawaykuwankiychu hinaptinqa
Imapas mana imachu mana qanwanqa
YANAY POEMA
Unos escriben poemas endecasílabos
yo qellqaré harawichayta en no sé qué silábico
y dice así:
canta cuando puedas atichkaspa armadillo
punkun lo mismo tripa que madero
wañuspaqa ya no podrás yanaykiypaq waqakuyta
solo el negro moscardón chuspichapa taytan
para ti solito rinrikiypi warwaryanqa
llantullaywan maytuykusqa
lejos muy lejos ripukuptiy
musquyllayñach quchachakuspañapas
waqaysisunki kuyayniyllay muhu ruru
de tus ojos illapachanri
may nanayniytataq hampillawanqa
Kunanmi ichaqa kinraynillay taripasunaykiypaq
metroykusaq FONEMA kuwartillachata:
Negra del alma
kuyana yana yana ñawi…
wiñaykama marqallaway
way kuyana yana
Yanapallaway wayruru
runa kallpachaq chaqchuykuway
wayna miski
kanchayniyki illariyta
riysiway wayraykikama
ama hina kaychu
RIMAYKACHAYKUNA
…. mana imamanta imaymanawan
imaymanawanki
Imaynanpitaq chayniykiwan
chayniypi chaynawanki
qar
qarqaryapas qarqaryawan
qarquwaspa qarqayanaykama
WATUCHIKUNA
Qayawan qayawan
qayachikuspa qayaykachakuni
–uchu–
Saruy saruy saruykuway
paqtataq mana
maykamapas apallasaykim
–bicicleta–